Löysin itseni jokaisesta näistä kolmesta lokerosta tällä viikolla. Mutta eniten olen vuorityyppiä. Tälläisen pannukakkumaan pimulle on aina yhtä suuri ihmetys, kun toisaalla maa kupristuukin niin korkealle ylöspäin. Kiidän, kapuan ja lasken mielelläni vuoren rinteitä ylös ja alas. Nautin maisemasta ja siitä ohuen lumisesta vuori-ilmasta niin suunnattomasti. Harmi vain, että asun Suomessa.
Tukistin itseäni niskasta tällä viikolla ja otin haasteen: aloittaisin aamut energisesti herättelemällä kroppani kevyellä liikunnalla. Ei siis lenkkitossujen kuristamista unisiin varpaisiin. Rasva kyllä palaisi väkisin pakotetulla rankemmalla aamulenkillä, kun hiilarivarastot ovat tyhjiä. Miinuspuolena on, että ilo ja energisyys liikuntaan voi kärähtää siinä samassa. Välillä on kiva juosta, mutta toisinaan - itselläni aamuisin - se kävely tekee jopa parempaa.
En ole aamuihminen, mutta yritän parhaillaan leipoa itsestäni sellaista. Otin tämän viikon haasteeksi liikkua 15min jollakin tapaa, edes kävellen, heti herättyäni (kyllä, jopa vappupäivänä:D). Huomasin, että mieli virkoaa ja ruokahalu herää. Ja kun aikatavoite on pieni, kynnys pukea lenkkarit on matalampi. Jos taivas tihutti, tyydyin kuntopiiriin olohuoneessa. Usein kävi vielä niin, että tulin reippaileeksi yli puoli tuntia, kun hommaan kerran ryhtyi.
Aion ehdottomasti aloittaa aamut mahdollisimman reippaasti jatkossakin! Aiotko sinäkin?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti